etusivu | sivukartta | yhteystiedot

Raportti seminaarista 1.12.2009

Keskustelutilaisuudessa perehdyttiin siihen, mistä hajautetussa energiantuotannossa on kyse ja saatiin lisää tietoa myös siitä, miten voi tuottaa omaa vihreää sähköä. Tilaisuudessa oli viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta osallistujaa.

Anni Mikkonen Tuulivoimayhdistyksestä esitteli kuvin erilaisia pientuulivoimaa käyttäviä kohteita ja muutamia erilaisia tuulivoimalavaihtoehtoja. Hän kertoi, että selvitysten mukaan jopa 145 000 kotitaloutta voisi olla kiinnostunut tuottamaan hajautetusti sähköä, esimerkiksi pientuulivoimalalla. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketti - direktiivipaketti ilmastopäästöjen vähentämisestä, uusiutuvan energian lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta - on yksi taustavoima uusiutuvan energiantuotannon edistämisessä. Muualla Euroopassa uusiutuvan energian tuotantoa ja myös pientä hajautettua energiantuotantoa tuetaan syöttötariffilla (eli sähköntuottajalle maksetaan uusiutuvalla energiantuotantomuodolla verkkoon tuotetusta sähköstä takuuhintaa). Italiassa tukea saavat niinkin pienet kuin 1 kW:n voimalat. Suomessa syöttötariffia ei ole. Suomessa pientuulivoiman tuottaja voi halutessaan neuvotella paikallisen verkkoyhtiön kanssa, jos tuottaja saa antaa sähköä verkkoon ilmaiseksi. Tuottajan pitää maksaa silloin sähköverot, jotka pienimuotoisessa tuotannossa ovat niin pienet, että rahasumma ei riitä maksamaan sitä työaikaa, joka Tullihallitukselta kuluu kyseisen pientuulivoimalan verojen parissa puuhatessa.

Yleisökysymyksissä esiin nousivat lintukuolemat. Ympäristöhallinnon tuottaman Ympäristö-lehden mukaan tuulivoimaloihin kuolee vuosittain Suomessa noin 200 lintua. Ikkunoihin lentää 500 000 lintua, eli ikkunoihin lentää 2500 kertainen lintumäärä. Toki jokainen turha lintukuolema on surullinen. Mutta siis keskimäärin yhteen suureen (megawatti-kokoluokan voimalaan) lentää vain yksi lintu vuodessa, eli ongelma on hyvin pieni tuulisähkön etuihin verrattuna.

Myös verkon kaatumistilanteisiin on tekniset ratkaisut olemassa. Eli jos verkko kaatuu (tulee sähkökatko), niin automaattinen verkkoonsyötönkatkaisija tuuppaa myös pienen voimalan (pientuulivoimalan tai aurinkosähkövoimalan) pois verkosta jännitettä tuottamasta, ja verkon korjaustöiden tekeminen on turvallista.

Yleisökysymyksissä nousi esiin myös se, että tällä hetkellä ei ole vielä olemassa erilaisista pientuulivoimalavaihtoehdoista tehtyä vertailua (siis esimerkiksi Kuluttaja-lehden tekemää). Omaan käyttöön parhaiten sopivan ja parhaiten toimivan pientuulivoimalan valinta voi siis olla haastavaa. Tuulivoimayhdistys on aivan lähiaikoina julkaisemassa oppaan pientuulivoimalan hankinnan avuksi.

Tero Heikkonen FinnProp-yrityksestä kertoi tuulivoimaloiden säätimistä. Säätimien avulla tuulivoimala saadaan toimimaan erilaisilla tuulennopeuksilla. Lisäksi tuulivoimalasta saadaan säätimien avulla paras tuotto, mikä kullakin tuulennopeudella sillä tuulivoimalalla on saatavissa. Säätimien avulla voidaan myös ohjata saatavaa tuulivoimasähköä haluttuun kohteeseen, esimerkiksi ensimmäiseksi lämmittämiseen ja jos tuulitehoa on saatavissa enemmän, niin sitten seuraavaksi tuulisähköä ohjataan esimerkiksi veden pumppaamiseen.

Aurinkoteknillisen yhdistyksen edustaja Peter Eklund kertoi aurinkosähköstä ja samasta yhdistyksestä Sakari Aalto kertoi aurinkolämmöstä. Ihan ensimmäiseksi Eklund korjasi yleisen ennakkokäsityksen, että ei Suomessa aurinkoenergiaa ole saatavilla: kyllä vain on, lähes yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa. Eri vuodenaikoina Suomessa aurinkoenergian määrä vaihtelee, mutta niin runsaasti auringonsäteilyä tulee, että hyödyntäminen onnistuu mainiosti. Ongelma on enemmänkin poliittisella tasolla, Keski-Euroopassa pienimuotoinen sähköntuotanto, myös aurinkosähkö, on syöttötariffi-tuen piirissä, Suomessa näin ei siis edelleenkään ole.

Aurinkopaneeli muodostuu piikiekoista, joita on kytketty sarjaan ja rinnan. Aurinkopaneelit ovat Suomessa yleisimpiä kesämökkioloissa. Paneelissa muodostuva sähkö varastoidaan Suomessa yleensä akkuihin. Eklund kertoi, että tarvittavan akun kokoa voi arvioida niin, että kertoo paneelin tehon wattimäärän kahdella, tulokseksi saa tarvittavan akun ampeerituntimäärän. Aurinkosähköä olisi mahdollista syöttää myös sähkömittarin ja invertterin kautta verkkoon, Keski-Euroopassa näin siis toimitaankin ja sähkön tuottajalle maksetaan tuotetusta sähköstä. Käytännön vinkki oli myös se, että aurinkopaneeleita ei saa lakaista puhtaaksi esimerkiksi lumesta, sillä lakaisu naarmuttaa paneeleiden pintaa.

Eklund kertoi mm. peltikattoon integroitavasta ohutkalvolevystä, jolla aurinkosähköä voidaan tuottaa perinteisten paksumpien paneeleiden lisäksi. Aurinkosähkön tuottaminen voidaan yhdistää myös rakennuksen julkisivumateriaaleihin, esimerkiksi Viikissä erään kerrostalon parvekekaiteet tuottavat aurinkosähköä. Aurinkopaneeleilla voidaan myös kattaa vaikkapa kaatopaikka.

Sakari Aalto kertoi aurinkolämmöstä ensiksi omia kokemuksiaan. Hän on asentanut perheensä taloon Ulvilassa aurinkokeräimet. Ja kun yksi ihminen on ensin uskaltautunut kokeilemaan, niin seudulla muutkin ovat innostuneet asiasta. Aurinkokeräimistä saadaan lämpöä kaikkina muina kuukausina paitsi marras-, joulu- ja tammikuussa. Kausisiirtovarastojen avulla aurinkolämpöä olisi mahdollista varastoida myös näitä kuukausia varten, mutta varastoja ei Suomessa tällä hetkellä ole. Aurinkolämmön käyttökohteita ovat esimerkiksi kuuman käyttöveden lämmittäminen, pesukoneiden tarvitseman lämpimän veden lämmitys, märkätilojen lattialämmitys, ilmanvaihdon korvausilman esilämmitys tai biomassan kuivaus (esimerkiksi pellettien kuivaus). Aurinkolämpöä voi käyttää myös tukena talon päälämmönlähteelle. Aurinkolämmöllä voi myös lämmittää uima-altaita, pitää katuja kuivina tai jäähdyttää jääkaappeja.

Samoin kuin tuulivoimassa, myös aurinkolämmössä ja sähkössä ohjausjärjestelmän suunnitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta järjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin. Sakari Aalto painotti myös sitä, että aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet kannattaa sijoittaa esteettisiä arvoja kunnioittaen. Silloin ne ovat miellyttävämpiä sekä itselle että naapureille. Aurinkoteknillinen yhdistys on tehnyt kirjan Aurinko-opas, jota voi tilata kirjakaupoista ja yhdistyksen nettisivun kautta.

Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Riku Eskelinen kertoi Ekoenergiamerkistä ja ekoenergiamerkityn vihreän sähkön eroista merkitsemättömään vihreään sähköön verrattuna. Hän painotti, että mikään energiantuotantomuoto ei ole aivan haitatonta, vaan myös uusiutuvalla energialla on omat haittansa. Ekoenergiamerkittyä vihreää sähköä ostamalla voi viestittää sähköyhtiölle, että annan oman sähkölaskuni rahat vain sellaiselle energiamuodolle, joka on tuotettu uusiutuvalla energialla ja jonka tuottaja pyrkii ympäristöhaittojen vähentämiseen. Ekoenergiamerkissä oleville sähkötuotteille on asetettu kriteeri esimerkiksi siitä, että tuulivoimalaa ei saa rakentaa FINIBA-alueille (eli Birdlife Suomen määrittelemille tärkeimmille lintualueille) ja merkkiin kuuluu myös kriteeri rakentaa kalateitä lohikalajokiin kalojen kudun mahdollistamiseksi.

Yleisötilaisuuden järjestivät VaihdaVirtaa-kampanja ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Tilaisuuden järjestämistä rahoitti myös Tampereen kaupungin Ilmankos-kampanjan Ilmastorahasto.

Nettisivulinkkejä:
Suomen Tuulivoimayhdistys
FinnProp
Aurinkoteknillinen yhdistys
Ekoenergia-merkki
Sumituuli Oy:n osakeanti
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys
Ilmankos-kampanja